Verovapaus EU-eläkeläisille Portugalissa, poistumassa 2019

8. helmi, 2019

Verovähennykset


Verohallinnon nettisivujen e-fatura-osiossa on vahvistettava verovähennyksiksi kelpaavat kuitit 25. helmikuuta mennessä. 31. maaliskuuta on takaraja valittaa verohallinnon vähennyksiksi hyväksymistä kuluista kuten vuokrat, terveyskeskusmaksut, lainojen korot jne.

Veroilmoitus vuoden 2018 tuloista tehdään sähköisesti 1.4.-30.6.2019 välisenä aikana.

Verotuspäätöksen on oltava valmis 31.7.2019 mennessä.

Veronmaksu on suoritettava 31.8.2019 mennessä.

 

Eläkettä Suomesta Portugaliin 2019 alkaen

Portugalissa asuva maksaa Suomeen veroa Suomesta maksetuista eläkkeistä vuoden 2019 alusta alkaen.

Suomi on irtisanonut Suomen ja Portugalin välisen vuoden 1970 verosopimuksen ja sen soveltaminen päättyy 31.12.2018. Uusi, vuonna 2016 allekirjoitettu sopimus on Suomessa hyväksytty, mutta Portugalissa sopimusta ei hyväksytty määräajassa. Näin ollen 1.1.2019 alkaen Suomen ja Portugalin välillä ei ole verosopimusta.

Verosopimuksettomassa tilanteessa verosopimus ei rajoita Suomen verotusoikeutta, joten maksat veroa Suomeen eläkkeestä, jota saat Suomesta.

Lue lisää Suomesta saaduista eläketuloista Eläketulojen verotus kansainvälisissä tilanteissa luvusta 6.2. Suomesta saatu eläke.

Maksat veroa Suomeen ja Portugaliin

Jos maksat eläkkeestäsi veroa myös Portugalissa, hae Suomesta saadun eläkkeen osalta kaksinkertaisen verotuksen poistamista Portugalin verohallinnolta. Suomen verotuksessa ei voida huomioida Suomesta saadusta eläkkeestä Portugaliin maksettavia veroja.

Verokortit 2019

Saat tiedon verokortista postitse joulu-tammikuun aikana. Tarkista, että tiedot ovat oikein. Lähetämme tiedon veroprosentista myös eläkkeen maksajalle. Verokortti on voimassa 1.2.2019 alkaen.

Jos omistat osakehuoneiston Suomessa, katso muutokset 1.1.2019 alkaen


Suomen irtisanottua yksipuolisesti Portugalin ja Suomen kaksoisverotukselta suojaavan sopimuksen vuosi 2019 on alkanut sopimuksettomassa tilassa.

Tutustu Suomen verohallinnon sivuilla oleviin tietoihin sekä Algarven Aviisissa 3/2018 julkaistuun Marja Lehtiranta-Rädynartikkeliin Suomen ja Portugalin välisestä verotustilanteesta.

http://www.e-julkaisu.fi/algarven_aviisi/3-2018/mobile.html#pid=26

 

26. loka, 2018
12. heinä, 2018

Portugali ei veloita  Kryptovaluutoista saatuja voittoja

Portugalin suurin uutistoimisto, julkaisi tiedot, joiden mukaan maan veroviranomaiset eivät veloita Cryptovaluutta-kaupankäynnistä johtuvia voittoja.

Aiemmassa verotuksellisessa päätöksessä Portugalissa oli selkeästi määritelty tuloverovapautus ICO tokenien myynnistä tai ostamisesta. Tuon päätöksen mukaan, koska digitaalisen valuuttakurssivoiton kattamia tuloluokkia ei ole, ei ole velvollisuutta sisällyttää niitä yksittäisten henkilöiden verotulojen ilmoittamiseen.

Portugal will not tax Cryptocurrency gains

The biggest news agency in my country, Portugal, just released the information that or Country’s Taxing Entities will not charge any fee related to profits obtained due to Cryptocurrency’s trading.

An earlier tax ruling in Portugal had clearly defined income tax exemptions for the sale or purchase of tokens. As per that ruling, since there is no revenue category covering digital currency gains, there is no requirement to include them when filing individual tax income returns.

2. touko, 2018

 

"Perustuslakityöryhmä -Portugali"

Julkisuuteen on Hallituksen toimesta tiedotettu, että Hallitus hakee Eduskunnalta valtuutta irtisanoa nyt voimassaolevan valtio- ja verosopimuksen yksipuolisesti, koska Portugal vitkuttelee uuden sopimuksen voimaansaattamista eikä ole antanut sitä Parlamentilleen. 

Tarvetta irtisanomiseen ei ole. 
Ehdotuksen tarkoituksena on painostaa toinen osapuoli, Portugal saattamaan osapuolten neuvottelema uusi vastaava sopimus voimaan Suomen asettamaan määräaikaan mennessä.  Verosopimuksen mukaan vanha vuoden 1970 verosopimus lakkaa olemasta voimassa samalla hetkellä, kun uusi, Suomen jo ratifioima sopimus tulee voimaan. 

Suomi pakottaa toista suvereenia valtiota sopimukseen.
Suomi irtisanoisi sopimuksen painostaakseen Portugalia saattamaan uuden verosopimuksen ratifioinnin loppuun asettamassaan määräajassa siten, että uusi sopimus tulisi voimaan 1.1.2019.  Kuuluuko menettely oikeusvaltion toimintatapoihin? 

Muutos tulee aikanaan.
Ensisijainen syy irtisanomiselle tosiasiassa on, että Suomi haluaa päästä verottamaan Portugaliin maksettavia yksityisen sektorin eläkkeitä. 1.1.2019 alkaen, huolimatta e.m. määräaikaisen verovapauden antavasta verolaista. Tämä on valtion kohdistama ajojahti pientä eläkeläisryhmää kohtaan. Kaiken taustana on poliittisten irtopisteiden keruu, koska vaalit lähestyvät. Portugaliin muuttaneet, ”veropakolaisiksi” syyllistetyt eläkeläiset ovat toimineet voimassaolevien sekä Suomen että Portugalin lakien ja sopimusten sallimissa puitteissa. Syyllistämiseen ei ole muuta perustetta kuin politiikka, joka ammentaa voimansa kateudesta. Eläkeläisiä on n. 500, joista n. 380 saa eläkkeensä verosta vapaana. Muutos tulee aikanaan, sen jälkeen kun Portugal on käsitellyt uuden sopimuksen oman lainsäädäntönsä mukaisesti. 

Ei pelkästään verovapaus
Poliitikoista kukaan ei ole julkisesti noteerannut sitä tosiasiaa, että enin osa näistä eläkeläisistä ei kykene elämään Suomessa ilman yhteiskunnan tukia, koska eläke ei riittäisi elämiseen Suomessa. Portugalissa suomalaisen eläkkeen ostovoima  on + 40% verrattuna Suomen hintatasoon. Tämä seikka on jätetty Suomessa huomiotta Portugalin verokeskustelussa.

Valtiosopimuksen irtisanomisesta
Oikeustieteen professori Marjaana Helminen lausui Valtiovarainministeriön 17.2.2016 pyytämänä lausuntona, aiemmasta, vastaavasta irtisanomisehdotuksesta (16.2.2016/M.O) 18.2.2016 m.m; ”Kansainvälisen sopimuksen irtisanominen on äärimmäinen keino, eikä siihen siksi tulisi ryhtyä kevein perustein. Irtisanominen olisi poliittisesti kiusallista ja irtisanominen välttämättä johtaisi myös kaksinkertaisen verotuksen tilanteiden lisääntymiseen”. 

Portugal suorittaa valmistelua sopimuksen hyväksymiseksi
Portugalin osalta uusi sopimus on valmisteltavana Parlamentille esittämistä varten. Viimeinen tieto on, että se on Portugalin Ulkoministeriön tutkittavana. 

Suomalaisille poliitikoille on vaikea ymmärtää se, että Portugalin perustuslain mukainen (artikla 8) valtiosopimuksen voimaansaattaminen poikkeaa Suomen vastaavasta menettelystä. Portugal vie uuden sopimuksen valmistelua eteenpäin oman valmisteluprosessinsa mukaisesti ja omassa aikataulussaan. 

Vitkuttelu pitää osoittaa todeksi
Suomen virkamiesten ja poliitikkojen on, kuten yleensäkin kansainvälisissä asioissa, mahdotonta ymmärtää, että Portugalin mahdollista vitkuttelua asian käsittelyssä pitää arvioida Portugalin lainsäädäntöprosessin pohjalta. Viivyttely-väitteen perusteella, ennen kuin siitä on esitetty Portugalin lakiin perustuva näyttö, hallituksen esityksestä ei pidä tehdä päätöstä. Oikeusvaltiossa, jota Suomi väittää olevansa, lakeja säädetään tosiasioiden perusteella, ei luulojen ja väitteiden perusteella. 

Sopimuksessa ei ole asetettu aikarajaa sen hyväksymiselle
Uuden sopimuksen tullessa voimaan, vanha 1970 vuoden sopimus päättyy itsestään. Menettelyjen loppuunsaattamiselle ei ole asetettu määräaikaa eikä sanktiota mahdollisesta viivästymisestä. Määräaikaa ei voi jälkeen päin asettaa yksipuolisesti. Siksi irtisanominen on pakottamista, jota ei voida pitää hyväksyttävänä valtioiden välillä.

Harhaanjohtava toteamus Portugalin menettelystä
Hallituksen esityksen (36/2018 vp) lausutaan tosiasiana, että Portugal ei ole hyväksynyt uutta sopimusta. Tosiasiasiallinen tilanne on, että Portugal käsittelee sopimusta ja valmistelee sen hyväksymistä Portugalin lainsäädäntöprosessin ja aikataulun mukaisesti. Toteamus esityksessä on päättäjiä ja julkisuuta harhaanjohtava. Se on tarkoitushakuinen. 

Suomi pyrkii sopimuksettomaan tilaan
Toiseksi ehdotuksesta ilmenee, että uuden sopimuksen voimaantulo voi viivästyä. Siksi vanha sopimus ehdotetaan irtisanottavaksi. Suomi siis pyrkii sopimuksettomaan tilaan. Silloin ei olisi voimassa vanhaa eikä uutta sopimusta kahdenkertaisen verotuksen estämiseksi. Ehdotuksessa ei oteta huomioon Prof. Helmisen 18.2.2016 antamaa lausuntoa valtiosopimuksen irtisanomisesta ja sen mahdollisista vaikutuksista. 

Julmaa politiikkaa
EU-lainsäädäntö hoitaa ongelmien ratkaisemisen kahdenkertaisen verotuksen tilanteissa. Kahdenkertaisen verotuksen piiriin tulisivat automaattisesti eräät eläkkeet, luovutusvoitot, ansiotulot, liiketulo, rojaltit, eräät vuokratulot, korkotulot, ammattitulot jne. Esityksessä vähätellään kahdenkertaisen verotuksen tilanteita. Siinä näkyy Suomen tarve, mutta verovelvollisen aseman heikentymiseen ei uhrata ajatustakaan. Tämä on julmaa politiikkaa.

Siinä 500 suomalaista asetetaan verotuksellisesti ”heitteille”.  Heitteille siksi, että oikaisun hakeminen kahdenkertaisen verotuksen seuraamuksiin jää verovelvolliselle. 

Taloudelliset vaikutukset puuttuvat 
Hallituksen esityksessä mainitaan arvio, että irtisanomisen vaikutuksena Suomi saa lisää veroja 3-6 miljoonaa euroa vuositasolla. Arviosta puuttuu toinen puoli, menot yhteiskunnalle. Ne eläkeläiset, jotka nyt asuvat pysyvästi Portugalissa ja ovat verovelvolliset Portugalille kaikista maailmanlaajuisista tuloistaan, muuttavat pysyvästi Suomeen kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi. Muuttajat aiheuttavat rasituksen Suomen sosiaaliturvamenoille. Tämä koskee kaikkia eläkeläisiä riippumatta siitä, onko heillä ”yksityisen eläkkeen” verovapaus vaiko ei. Kun Suomi verottaa niin kuin verottaa eläkkeitä ja elinkustannukset nousevat, osa paluumuuttajista joutuu asumistuen, toimeentulotuen ja muiden tukien piiriin. Osa eläkeläisistä on terveydellisistä syistä Portugalissa, muutto takaisin Suomeen lisää julkisia terveydenhoitomenoja. 

Esityksestä puuttuu faktoihin perustettu arvio verotuoton nettomäärästä. Se on vähäisempi kuin esitetty 3-6 miljoonan Euron verotuotto. 

Valmistelu on puutteellinen, sitä on täydennettävä lisäselvityksillä

Ennen kuin Hallituksen esitys viedään täysistunnon päätettäväksi Eduskunnassa, tulee päätösesitykseen liittää Valtiovarain valiokunnan selvitykset:

1) Mikä on verotuoton nettovaikutus nykyisen verosopimuksen irtisanomisen jälkeen 1.1.2019 jälkeen.

2) Missä vaiheessa Portugalin hyväksymisprosessi etenee nyt ja erityisesti, pitääkö ehdotuksessa oleva väite paikkansa siitä, että Portugal ei ole hyväksynyt sopimusta.

3) Onko irtisanomisella vaikutuksia Suomelle ulkopoliittisissa suhteissa, koska irtisanomista pidetään lausunnon mukaan äärimmäisenä keinona, johon ei pidä ryhtyä kevein perustein.

4) Selvitetään, onko ehdotettu irtisanominen teko, joka on ristiriidassa Portugalille myönnetyn EU-tukipaketin kanssa.

5) Selvitetään, onko Valtiosopimukseen irtisanomisella pakottaminen sopusoinnussa Wienin yleissopimuksen määräysten kanssa (Sopimuksen pätemättömyys/Pakko). 

Mikäli hallituksen esitys viedään päätettäväksi esitetyssä muodossa ilman, että edellä lueteltuja, kohdissa 1) – 5) mainittuja selvityksiä ei ennen päätöksentekoa tehdä, on tämä osoitus puutteellisesta valmistelusta. Asia on silloin muuttunut yksinomaan poliittiseksi.  

Tuhotaanko irtisanomisella Suomen kansainvälistä mainetta ja mainetta oikeusvaltiona
Suomi tunnetaan kansainvälisesti valtiona, joka noudattaa sopimuksia, pitää sitoumuksensa ja jonka käyttäytyminen on ennakoitavaa. Nyt hallitus on käynnistänyt oudon menettelyn, joka voi tuhota Suomen asemaa kansainvälisessä yhteisössä. Miten hallituksemme olettaa jatkossa saavansa ymmärtämystä ja tukea ponnisteluilleen EU:ssa, jos Suomi osoittaa näin suoraviivaista ja tarkoitushakuista voimapolitiikka toista EU-valtiota kohtaan.